
Ei pitäisi ihmisen olla kotosalla arkipäivänä. Traumoja ja ahdistusta siitä saa.
Upea auringonpaiste houkutteli minut aamutuimaan kekkuloimaan terassin oven taakse. Monesti kun siellä on heti aamusta orava tai lauma punatulkkuja aterioimassa. Vaan nyt meinasin saada hyperventilaatio-härtslaagi-paniikkikohtauksen. Joku mies osoitteli videokamerallaan suoraan kohti meikäläisen aamunhehkeää olemusta - meidän takapihalla! Maastouduin äänennopeudella. Hiivatin rakennustyömaa! Mies kuvasi talon seiniä mahdollisten tulevien vaurioiden varalta. Kohta täällä taas tärisee maa, kun rynamiitilla näytetään peruskalliolle, kuka täällä määrää! Missä helvetissä ne liito-oravat ja ruiskyrpiäiset ovat kun niitä tarvittaisiin!?
Koko ensi kesä on luvassa työkoneiden ihanaa elämöintiä. Kavereiden ja kaupungin terassit saattavat siis hieman houkutella. Eikä se ensi kesään jää. Lähipellolle muuttaa melkoinen joukko populaa ja reilun vuoden päästä niiden Keijo-Annikit ja Mannaryyni-Anastaasiat juoksevat meidän takapihalla. Kun tää mäki ja tää talo on niin kivan jännä päikka, prkl. Mahtaako taloyhtiön säännöissä olla jotain piikkilanka-aidoista..?
Päivän yllärisaldo ei jäänyt kameramieheen. Viisi minuttia tuon jälkeen ovellamme seisoi mies, joka tahtoi tulla meille sisään, kun olisi parikin asiaa. Kukahan tuollakin myyntilauseella kaiffarin sisälle laskee? Tiedustelin tyypin "asioita" ja tunnistin pölynimurifirman nimen. Losautin oven kiinni nauraen.
Tämän kaiken päätteeksi joku onneton lehtimyyjä päätti soittaa juuri tuolloin juuri minulle. Lehden X lukijoille oli tosi hyvä tarjous, joten olisikohan minulla aikaa kuunnella kaikki huikeat edut? Olihan minulla. Kiikutin kännykän kylmän rauhallisesti olohuoneen pöydälle ja jatkoin hommiani tietokoneella.
Lisäys: Pohjalaisen lähdekritiikin taso ei eroa Hämeen Sanomista.
Huomasinkin ammottavan aukon Pirkkalantieltä suoraan teidän takapihalle. Ihanaa uudisrakentamista tulossa...Meille saa tulla "terassoimaan".