Partolanhovi

Jokainen Partolanhovissa asuva ihminen saa varmasti jossain vaiheessa kertoa persoonallisen asuintalonsa historiasta. Tämä ei aina ole helppoa. Uusi asukas saa usein poimia tiedonjyviä yksi kerrallaan.

Otamme mielellämme vastaan tarinoita ja valokuvia liittyen Partolan Kenkätehtaan historiaan. Ota yhteyttä!

Kuva: Talon eteläistä julkisivua komisti tehtaan toimiessa Partola-kyltti

Partolan Kenkätehtaan historian lyhyt oppimäärä

Pentti Palmroth ajautui sattuman kautta kenkätehtaaseen töihin opiskellessaan kieltä Saksassa. Palattuaan Suomeen hän hankki lisää työkokemusta kenkäteollisuudesta ja täydensi opiskelujaan vielä kauppakorkeakoulun kurssilla Yhdysvalloissa. Sieltä takaisin Suomeen palattuaan hän toimi sekä Aaltosen että Hyppösen kenkätehtaassa teknisissä johtotehtävissä yhteensä neljän vuoden ajan.

Palmroth perusti Partolan Kenkätehdas Oy:n 1928. Toimipaikkana oli puinen vanha huvilarakennus Partolan kartanon alueella – nykyisen Partolanhovin idänpuoleisessa päädyssä. Toimitusjohtaja oli tuolloin vasta 27-vuotias. Pirkkala oli otollista aluetta tehtaan perustamiselle, koska Pyhäjärven sahan lisäksi muuta teollisuutta ei juuri ollut ja ahkeraa työväkeä oli helppo saada. Tehdas lähti liikkeelle reilun kymmenen työntekijän voimin.

Palmrothin kenkä nousi ihmisten tietoisuuteen jo 1935, jolloin tehtaan Viva-mallisto voitti kultamitalin Helsingin messukeskuksessa pidetyillä messuilla. “Kaunis, kestävä, kiva, sellainen on Viva“, mainostettiin lehdissäkin. Jopa Miss Euroopan, Ester Toivosen, tiedettiin kulkevan tyylikkäistä Partolan kengissä.

Menestyksen suomana tehtaan tiloja suurennettiin ensin puista huvilarakennusta laajentamalla ja myöhemmin 30-luvun lopulla aivan uuden punatiilisen tehdasrakennuksen turvin. Tässä ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin pitkä 2-kerroksinen tehdashalli, joka tänäkin päivänä on Partolanhovin julkisivuna etelään päin.

Punatiilinen tehdas alkoi tuntua ahtaalta oltuaan vain reilut kymmenen vuotta käytössä. Lisätilaa hankittiin rakennuttamalla keskelle tehdasta 4-kerroksinen lisäsiipi kohti pohjoista ja lisäämällä yksi kerros vanhan tehdasrakennuksen päälle. Laajennusten seurauksena syntyi T-mallinen tehdasrakennus, jossa muodossaan Partolanhovi on tänäkin päivänä.

Pentti Palmroth toimi tehtaan toimitusjohtajana aina kuolemaansa asti, vuoteen 1968. Tuolloin tehtaan johtoon nousi oppinsa tehtaan töissä ja ulkomailla saanut Juhani Palmroth, Pentti Palmrothin poika. Juhani johti tehtaan läpi kenkäteollisuuden 70-luvun kulta-aikojen. Tuolloin Partolan päivätuotanto nousi jopa 1200 kenkäpariin päivässä ja työväkeäkin oli lähes 200 ihmistä. Juhani johti tehdasta kuolemaansa asti, vuoteen 1978. Tehtaan toiminta jatkui aina vuoteen 1986 ulkopuolisten johtajien ja perikunnan turvin.

Referoitu kirjasta "Pitkin poikin Pirkkalaa"